Munkkiniemen patteri

Kohteen numero: Mun I

Näytä kartta

Sijainti: Helsinki, Vanha Munkkiniemi, Gert Skytten puisto, 100 metriä hotelli Kalastajatorpasta itään

Kiinteistökartan ruutu: F 4 s 2

Puhelinluettelon karttaruutu: 24 (75 48)

Ympäristö: avokalliolla, puistossa

Inventoitu: 12.5.1996 ja 12.11.1996 John Lagerstedt ja Markku Saari

 

Munkkiniemen patterin pohjapiirros

Kallioon louhittu kahden tykin patteri. Tykkiasemat sijaitsevat 3 - 5 m syvissä kuopissa linjalla pohjoiskoillinen - eteläkaakko. Asemat on yhdistetty toisiinsa kallioon louhitulla haudalla (leveys 2 m pituus n. 38 m). Tykinperustojen keskipisteiden etäisyys on toisistaan 60 m.

Patterin pituus on 80 m. Tykkiasemat ovat nelikulmion muotoisia n. 25 x 20 m. Rintasuojan korkeus on patterin etupuolella n. 4 - 5 m. Selkäsuojan korkeus on n. 3 m.

Kummassakin tykkiasemassa on pyöreä betoninen jalusta (halkaisija 15 m, korkeus n.1,5 m), jonka keskellä on vielä pyöreä tykinperusta (halkaisija 6 m, korkeus n. 0,5 m). Eteläisen tykkiaseman perustassa kaksi kiinnityspulttia jäljellä (halkaisija 6 cm, korkeus 25 cm). Pohjoinen tykkiasema on täynnä vettä.

Tykinperusta
Eteläisen tykkiaseman betoninen perusta (1996)

Tykkiasemia yhdistävän haudan sivuun patterin keskikohdalle on louhittu 10 x 4 m kokoinen kuoppa ilmeisesti suojahuonetta varten. Kulkutie patterille on louhittu eteläisemmän tykkiaseman selkäsuojukseen.

Patterin keskikohdan alapuolella on kallioon louhittu luola, jonka sisäänkäynti on ollut patterin taustalla. Sisäänkäynnin edustaa on täytetty. Näkyvissä on enää betoniseinän yläosa. Luolan sisätilaa on myös täytetty.

Patterin eteläpäässä on toinen kallioon louhittu luola, jonka ajoluiskaan on rakennettu puinen rakennus v.1952. Luola on varustettu eteisellä. Varastotilan pituus on n.15 -20 m, leveys 4 m ja korkeus 3 m. Tilan omistaa Helsingin pelastuslaitos. Katot ja seinät on ilmeisesti verhoiltu uudelleen, mutta eteisessä oli näkyvissä alkuperäistä aaltopeltikattoa.

Luolat ovat jääneet ensimmäisen maailmansodan jälkeen ilmeisesti keskeneräisiksi ja niitä on kunnostettu sekä laajennettu 1930-luvun lopussa.

Patterin rakentamisajankohdasta ja aseistuksesta ei ole arkistotietoja. Pääampumasuuntima on ollut n. 255°. Tykkiperustojen muoto ja mitat ovat täsmälleen samanlaiset kuin Hiidenmaan pohjoiskärjessä v.1917 rakennetulla Tahkunan patterilla, jonka aseistuksena oli 305 mm:n 52 kaliiperin tykkejä.

Kalliolla on ollut toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntapatteri. Yksi ilmatorjuntatykki on asetettu muistomerkiksi Valtion vierasmajan pihamaalle.

 

  Aloitussivu - Uusia kohteita-sivu  

Järeät tykkipatterit

Haaga - Patola - Koskela


© 2000