Myllypuron mörssäripatteri nro 65. Edessä tykinperusta
takana rintasuojassa olevat ampumatarvikekomerot. (1999)Helsingin maarintamalla oli v.1917 aseistettuna noin 55 tykkipatteria. Pattereita oli kaksitykkisistä aina kuusitykkisiin asti. Suurin osa oli nelitykkisiä. Patterit sijaitsivat puolustuslinjojen taustalla ja niille johti kivetyt yhdystiet.
Tykit sijoitettiin kaikissa pattereissa suoraviivaisesti vierekkäisiin avoasemiin. Rintasuojana toimi maavalli tai kallioseinä. Asemat erotettiin toisistaan usein maakummulla, jossa oli toisinaan myös suojahuone. Tykkiasemat yhdistettiin toisiinsa taustalla kulkevalla yhdyshaudalla. Tykkiasemat ja muut patterin rakenteet tuettiin usein hirsillä, mutta myös betonia ja muurattuja kiviä on käytetty.
Tykkiasemassa oli ampumatarvikekomeroita sekä usein yksi tai kaksi suojahuonetta. Kuten edellä jo mainittiin saattoivat suojahuoneet sijaita tykkien välissä. Patterin päädyissä ja usein myös niiden taustalla sijaitsi vielä suuremmat suojahuoneet. Canet tykeille tehdyissä betonipattereissa on ammusvarasto sijainnut tykin edessä rintasuojan alla betonisessa suojahuoneessa.
152 mm:n Canet kanuuna maarintaman tykkipatterissa.
Suojahuoneet sijaitsevat tykkien väleissä sekä ampuma-aukon
alapuolella rintasuojassa. (Kuva: Sotamuseo)Koska käytössä ollut tykkikalusto oli kirjavaa, eroavat patterit mitoiltaan ja yksityiskohdiltaan toisistaan huomattavasti. Pienimmät patterit oli suunniteltu kenttätykeille esim. 48 mm:n haupitseille. Tällaisen patterin rintasuojan muodostaa vain matala maavalli. Suurimmat patterit rakennettiin 280 mm:n mörssäreille Leppävaaraan ja Myllypuroon. Myllypuron mörssäripatteri nro. 65 sijaitsee korkean kallion juurella ja suurikokoiset tykkiasemat on tuettu kauttaaltaan betonilla. Jokaisen tykkiaseman välissä on suojahuoneet ja patterin taustalla on vielä lisäksi erillinen suojahuoneiden ryhmä.
Maarintaman tykkimallit olivat suurimmaksi osaksi peräisin vuodelta 1877. Yleisin tykkimalli oli 152 mm:n 190 puudan linnoituskanuuna mallia 1877. Tykkejä oli asennettu pattereihin kiinteillä rannikkolaveteilla, sekä pyörillä varustetuilla laveteilla. Järeämpää kalustoa edustivat 229 mm:n rannikkokanuunat ja mörssärit sekä edellä mainitut 280 mm:n mörssärit. Vanhan tykkikaluston kantama oli 5 - 9 kilometriä. Moderneimpaan aseistukseen kuuluivat 152 mm:n 45 kaliiperin Canet -kanuunat. Niillä oli suurempi tulinopeus ja kantama n. 13 kilometriä.
280 mm:n mörssäri asemassaan maarintamalla Leppävaarassa patterilla 114 keväällä v.1918. Huomaa tykkiaseman yläpuolella oleva naamiointiverkko. (Kuva kirjasta: Suomen Vapaussota kuvina - II osa, Otava 1934)Vuoden 1916 syksyllä tehtiin suunnitelmat järeän 305 mm:n tykkipatterin rakentamisesta Munkkiniemeen. Kaksitykkinen patteri ei ehtinyt valmistua aivan kokonaan kun linnoitustyöt keskeytyivät. Patterin rakenne oli aivan uudenlainen. Tykkiasemat on sijoitettu kallioon louhittuihin kuoppiin, joita yhdistää leveä yhdyshauta. Patterin alapuolelle sen keskiosaan, on louhittu luola. Tykkiasemien väliin on ehkä ollut tarkoitus rakentaa suojahuone. Tykeille on ehditty valaa valmiiksi suuret betoniset tykinperustat.
Munkkiniemen 305 mm:n tykin perusta. (1996)Ilmeisesti suunnitelmissa oli myös useampien 305 mm:n pattereiden rakentaminen, vaikka niistä ei ole vielä löytynyt arkistotietoja. Maalinnoituksen alueelta löytyy kolme muuta samanlaisella rakenteella aloitettua keskeneräistä laitetta.
Useita tykkipattereita on jäänyt jäljelle. Kaikki hirsirakenteet ovat kuitenkin hävinneet, jolloin rintasuojat ja yhdyshaudat ovat maatuneet. Välillä rakenteita voi olla vaikea erottaa tiheästä kasvillisuudesta. Myllypuron mörssäripatteri nro. 65 on hyvässä kunnossa. Se sijaitsee ulkoilutien varressa, joten siihen on helppo tutustua. Se ei tosin anna käsitystä maarintaman tyypillisestä tykkipatterista. Kohtalaisessa kunnossa oleva patteri 72 Tattariharjuntien ja Tullivuorentien risteyksen eteläpuolella on tyypillisempi laite. Sen aseistuksena on ollut neljä 152 mm:n 120 puudan kanuunaa, mallia 1877.
Mustavalkoisessa kuvassa 152 mm:n 190 puudan rannikkokanuuna hirsillä tuetussa tykkiasemassa keväällä 1918 (Kuva: Sotamuseo). Värikuvassa samanlaiselle tykille tarkoitettu asema v.1998, josta hirsirakenteet ovat hävinneet ja seinät maatuneet. Maununneva, patteri 91.
Edellinen sivu - Aloitussivu - Maarintamasivu - Seuraava sivu
© 2000
Lisää tietoja
maarintaman järeistä pattereista
