Liikenneyhteydet

Tieverkosto

Ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Helsinkiin johti kaksi maantietä. Turun maantie eli Läntinen viertotie tuli maalinnoituksen linjojen läpi Leppävaaran ja Mäkkylän kohdalla. Tien varret oli linnoitettu jo v.1914 myös Ruskeasuolla. Idästä kaupunkiin johti nykyisen Jakomäen kohdalta maantie, joka kulki Malmin hautausmaan sivuitse Vantaan joen suulle, jossa oli silta. Joen toisella puolella maantiehen yhtyi pohjoisesta Tuomarinkylän kartanon suunnasta tuleva tie. Kaikki ne kohdat jossa kaupunkiin tulevat maantiet kulkivat puolustuslinjojen läpi, ovat luonnollisesti olleet lujasti linnoitettuja. Piikkilankaesteissä on ollut teiden kohdalla aukot, mitkä on todennäköisesti voitu tukkia siirrettävillä piikkilankaesteillä, ns. espanjalaisilla ratsuilla.

Helsingin maalinnoituksen alueelle rakennettiin laaja yhdystieverkosto sekä rakennustöitä varten että erityisesti joukkojen siirtoa ja yhteyden pitoa varten. Vanhoja teitä kunnostettiin ja täysin uusia tielinjauksia tehtiin. Tien pinnat peitettiin kivillä tai sepelillä. Yhdystiet rakennettiin kelirikon kestäviksi. Yhdystielinjoissa käytettiin paikoin kallioleikkauksia ja suuriakin pengerryksiä, mutta yleensä tielinjat sijoitettiin maaston mukaan. Teiden lisäksi rakennettiin siltoja mm. Vantaan yli sekä Tarvosta Munkkiniemeen.

 Silta      Tukkisilta
Venäläiset rakensivat Vantaan yli sillan Oulunkylästä Pakilaan. Sen edessä 15 m yläjuoksulle päin oli kapeampi tukkisilta, joka suojasi varsinaista siltaa keväisen jäänlähdön vaurioilta. (Kuvat: Svensk Förening i Åggelby.)

Yhdystieverkosto jäi sotien jälkeen vähitellen kasvavan kaupungin alle, jolloin teitä levennettiin ja ne peitettiin asfaltilla. Metsissä kulkevia teitä on peitetty vielä 1980 ja 90-luvulla kivituhkalla ja hiekalla, jotta ne sopivat paremmin ulkoilukäyttöön. Vaikka tiet rakennettiin 80-vuotta sitten, ne ovat kestäneet nykypäivään asti yllättävän hyvin. Raskas ajoneuvoliikenne on kuitenkin vaurioittanut niitä. Vuonna 1996 tuhoutui Kivikossa tukikohta IV:n tieverkostoa työkoneiden pyörien alle, kun alueelle rakennettiin uusia ulkoiluteitä. Nyt tuhoutuneet tiet on entisöity. Alkuperäisessä kunnossa olevaa yhdystietä löytyy vielä jonkin verran. Hyvä tutustumispaikka on Länsimäessä Westerkullan kartanon lähistöllä risteilevä tieverkosto.

Yhdystie IV
Entisöityä yhdystietä Kivikon tukikohta IV:ssä. (1998)

 

Kenttäradat

Kaupunkiin johti kaksi junarataa. Toinen kulki lännestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Pasilaan, jossa se yhdistyi toiseen pohjoisesta Malmin ja Pukinmäen kautta keskustaan tulevaan rataan. Pasilan rautatiesolmu oli linnoitettu v.1914. Junaradan varressa oli sotaväen majoitusalueita ja asemilla oli sijoitettu vartiopaikkoja. 

Venäläiset teettivät sodan aikana Uudellamaalla laajoja metsätöitä. Puutavaran kuljettamista varten rakennettiin rautateiltä kapearaiteiset kenttäradat metsätyömaille. Yksi kenttäradoista kulki Malmilta Tapanilaan ja sieltä Seutulan suuntaan. Toinen kapearaiteinen rata kulki Munkkiniemestä Pitäjänmäen aseman kautta Konalaan ja siitä Hämeenkylään. Espoossa kulki vielä yksi kenttärata Espoon asemalta pohjoiseen. Rata haarautui Bodomjärven suuntaan sekä Nuuksioon Nupurin kartanolle. Sodan jälkeen radat purettiin. Vanhoja ratalinjauksia ja pengerryksiä erottuu vielä maastosta.

Puhelinyhteydet

Venäläinen sotaväki käytti omaa puhelinverkkoa maalinnoituksessa kaupungin siviiliverkon rinnalla. Maarintaman pääkeskus sijaitsi Pasilan aseman läheisyydessä suuressa kallioluolassa. Maarintamalla oli viisi puhelinkeskusta: Elfvik (Tapiolassa), Tali, Lepola, Viikin Latokartano ja Herttoniemi. Talin ja Lepolan puhelinkeskukset ovat sijainneet suurikokoisissa suojahuoneissa. Talin keskus on kohteessa XXXV:10 Strömbergin puistossa  ja Lepolan keskus XXII:3 Suursuonlaidalla päiväkodin pihassa .

Pasilan pääkeskus oli yhteydessä myös kaupungin siviilikeskukseen sekä meririntaman pääkeskukseen Isolla Mustasaarella. Samalla saarella oli myös lennätinasema. Santahaminassa sijaitsi radioasema, jolla pidettiin yhteyttä Itämeren laivaston aluksiin.

 

Edellinen sivu - Aloitussivu - Maarintamasivu - Seuraava sivu


© 2000