Maarintaman tärkeimmät varastot sijoitettiin kallioon louhittuihin luoliin. Valmiissa luolassa oli betoniseinät ja lattia. Kalliokaton vahvuus oli 5 - 10 metriä. Luolien sisäkatto oli tehty aaltopellistä. Sisäänkäynti oli usein rakennettu mutkitetusti kahdesta vankasta betoniseinästä, niin etteivät oviaukot olleet kohdakkain. Näin saatiin vahvempi rakenne räjähdyskaasuja, sirpaleita ja paineiskua vastaan. Luolien sisäänkäynnit sijoitettiin usein kallioon louhitun syvän rotkon perälle.
Luolat ovat pohjamuodoltaan yleensä joko suoria, hevosenkengän tai L-kirjaimen muotoisia. Niiden pinta-ala vaihtelee 20 - 200 m2 välillä. Maarintaman suurin luola G10, jonka pinta ala oli 1400 m2, on Pasilan aseman lähellä. Siinä sijaitsi maarintaman pääpuhelinkeskus. Nykyisin luolan rakenteita on muutettu ja luolatilaa on laajennettu. Maarintamalle rakennettiin yli 90 luolaa. Osa niistä jäi keskeneräisiksi.
Varastoluolat sijoitettiin taustalle hyvien tieyhteyksien varrelle ja lähelle tykkipattereita. Toukokuussa 1918 Helsingin valtauksen jälkeen, valkoiset inventoivat venäläisten jäljiltä jääneitä ampumatarvikkeita, jolloin luolista löytyi runsaasti eri kokoisten tykkien ammuksia, ruutilatauksia, kiväärinammuksia, raketteja ym.
Valmiiksi rakennettu luola. Aaltopeltikatto on myöhemmin poistettu. Pirkkola, kohde XXIII:9. (1998)
Ammusvarastojen lisäksi luolia käytettiin miehistösuojina. Sodan edetessä ryhdyttiin rakentamaan kestävämpiä kallioon louhittuja miehistösuojia lähemmäs maalinnoituksen etulinjaa. Sodan loppuvaiheessa valmistuneet miehistön suojaluolat sijoitettiin maastoon siten, että luolasta päästiin suoraan taisteluasemiin, kuten esimerkiksi kohteissa XI:2 Malmilla Ormusmäellä tai III:9 Vantaan Rajakylässä. Ormusmäessä on luolasta voitu kiivetä tikkaita pitkin ylös kallion huipulla kulkevaan hautaan, johon on päästy haudan seinämässä olevasta aukosta . Kivikossa on kohteen IV:10 luolan perältä aloitettu louhia kuilua ylös kallion huipulle. Samoin kallion huipulta on louhittu kuilua alas, mutta työt ovat jääneet keskeneräisiksi. Paikalle on mahdollisesti suunniteltu tähystyspistettä. Kallio on yksi Helsingin alueen korkeimmista ja sieltä aukeaa huikeat näköalat ympäri seutua.
Ennen toista maailmansotaa inventoitiin kaikki Helsingin maalinnoituksen luolat sotateollisuutta silmälläpitäen. Yksityiskohta piirroksesta vuodelta 1937, kohde XXVIII:19 Mäkkylässä. (Sota-arkisto)Ensimmäisen maailmansodan jälkeen otettiin valmiit luolat aktiivikäyttöön. Toisen maailmansodan aikana kunnostettiin vielä muutama luola, jotka olivat jääneet venäläisiltä kesken. Luolia käytettiin sodan aikana ammusvarastoina ja osaan sijoitettiin myös sotateollisuutta. Sotien jälkeen luolia on edelleenkin puolustusvoimien sekä yksityisten käytössä. Suurin osa luolista on nykyään avoimina ja niihin voi käydä varovaisesti tutustumassa. Osan sisäänkäynnit ovat täyttyneet roskista ym. ja joissakin luolissa lainehtii polviin asti ulottuva vesi.
Oviaukosta on enää puolet roskakasojen
ja karikkeen yläpuolella. Patola, kohde XXI:6. (1998)
Edellinen sivu - Aloitussivu - Maarintamasivu - Seuraava sivu
© 2000
