Taistelu- ja yhdyshaudat
Keväällä 1915 ryhdyttiin Helsingin ympärille rakentamaan kestolinnoituslaitteita. Maalinnoituksen puolustusasemissa on käyttötarkoitukseltaan kahdenlaisia hautoja: taisteluhautoja kiväärimiesten tuliasemiksi sekä yhdyshautoja, jotka yhdistivät eri linnoituselimiä toisiinsa. Haudat louhittiin kallioon tai kaivettiin maahan, jos maaperä salli. Tukimateriaaleina on käytetty hirsiä, muurattuja kiviä sekä betonia. Hautojen leveys ja syvyys vaihtelevat runsaasti. Myöhemmin (vuoden 1916 ja sen jälkeen) rakennetut haudat ovat yleensä erittäin syviä ja leveitä.
Taisteluhaudat
Taisteluhaudat kulkevat kohteiden etulinjassa. Ne koostuvat 5 - 20 metrisistä osuuksista, jotka on erotettu toisistaan jyrkillä mutkilla. Tällä on pyritty suojaamaan ampujia sivulta päin kranaattien ym. sirpalevaikutuksilta. Ajan linnoittamistavan mukaan laskettiin haudasta tulittavan kiväärimiehen ampumasektoriksi n. 60°. Joissakin paikoissa taisteluhautaa on saatettu sijoittaa rinteelle jopa kolmeen eri tasoon.
Haudan rintaman puoleisella seinällä on ampumakoroke, jolle on voitu nousta haudan pohjalla sijaitsevalta kulkuväylältä. Ampumakorokkeelle nousua tai haudan reunan yli rynnäkköön lähtöä varten on rintasuojaan yleensä rakennettu kapeita porrasaskelmia. Haudan rintamapuoleisessa seinässä on usein komeroita ampumatarvikkeille. Komeroiden koko ja sijoitus vaihtelee runsaasti. Eri rakennustyömailla on ilmeisesti kokeiltu erilaisia ratkaisuja. Espoossa on joissakin taisteluhaudan seinämissä tasaisin välimatkoin rautarenkaita (esim. tukikohta XXXIV Westend) ja eräissä paikoissa vaakasuora ura (tukikohta XXVIII Mäkkylä). Näiden rakenteiden käyttötarkoitus ei ole selvillä. Taisteluhaudan rintasuojan profiilin muoto ampumakorokkeineen ja askelmineen vaihtelee myös huomattavasti alueesta riippuen.
Taisteluhaudan ulkopuolelle kaartuu vahvistettu rintasuoja. Arkistolähteissä mainitaan, että rintasuojan päällä on ollut vielä lisäksi hiekkasäkkejä suojana. Linnoitusalueelta löytyy muutamia poikkeuksellisia rakenteita, joissa on kokeiltu erilaisia rintasuojamalleja. Tarkoituksena on ollut ilmeisesti löytää suojaisempia ampuma-aukkoratkaisuja (kohde VIII:1Kivikossa sekä XXXVI:2 Ruukinrannassa) tai kasvattaa ampumasektoria tekemällä rintasuojaa murtoviivaisesti taitteiseksi (kohteet VII:2 ja 3 Myllypurossa). Länsimäessä kohteessa II:2 on taisteluhaudan rintasuojan päälle valettu betoniin törröttämään terästappeja, joiden käyttötarkoitus ei ole selvillä.
Taisteluhautaverkostoa Länsimäessä. Keskiosan lyhyeltä ampumakorokkeelta on voitu tulittaa pitkin vasemmalla puolella sijaitsevaa hautaa, jos vihollinen pääsee tunkeutumaan asemiin. Vasemmalla näkyvissä myös kaksi ampumatarvikekomeroa. Länsimäki kohde II:7. (1999)Taisteluhautojen tukimateriaalina on käytetty yleisimmin betonia. Hyväkuntoista betonihautaa löytyy joka puolelta maalinnoitusta esim. Vantaan Länsimäestä kohde II:8 (Pallastunturintien ja Tykkikujan risteyksen vieressä). Edustavaa kivistä muurattua hautaa on esim. Kannelmäessä kohde XX:4 (Rumpupolunpuisto). Taisteluhautoja on rakennettu todennäköisesti myös hirsivahvisteisina esim. Pirkkolassa kohteessa XXIII:9 siten, että ampumakoroke on rakennettu betonista, mutta haudan yläosa on ollut hirsirakenteinen. Kaikki tällaiset puurakenteet ovat nyttemmin tuhoutuneet.
Yhdyshaudat
Edessä sijaitsevilta taisteluasemilta johti yhdyshaudat taustan suojahuoneisiin ja majoitusalueisiin. Hautaan rakennettiin yleensä jyrkkiä mutkia miehistön suojaamiseksi vihollistykistön kranaattien sirpaleilta. Taisteluasemien läheisyydessä yhdyshaudat on useimmiten louhittu kallioon ja tuettu betonilla. Taustalla haudat kaivettiin maahan mikäli maaperä salli sen ja haudan reunat tuettiin hirsillä.
Eräissä tukikohdissa on yhdyshautoihin rakennettu kohtia, joissa hauta haarautuu kahdeksi ja yhdistyy jälleen muutamien metrien päässä. Tällaiset traverssit helpottivat kapeassa haudassa kulkemista. Vastaantulevat kulkijat pystyivät antamaan tietä toisesta suunnasta lähestyville. Samalla haaraumat antoivat sirpalesuojaa ja helpottivat puolustusta, mikäli vihollinen olisi päässyt asemiin asti.
