Konekivääriasemat

Konekiväärit sijoitettiin kivestä tai yleisimmin betonista rakennettuihin asemiin. Asemat sijoitettiin maastoon siten, että ne yleensä ampuvat sivutulta naapurikukkulan edessä olevaan piikkilankaesteeseen. Myös kohtisuoraa rintamatulta ampuvia asemia on rakennettu. Konekivääriaseman pohjapiirros oli neliön muotoinen, mutta ampuma-aukkoseinä oli muodoltaan kaareva. Asemien toisella seinällä on yleensä ampumatarvikekomero, ja osassa asemista on ampumatarvikekomerot kummallakin seinällä. Asemien pohjapinta-ala on keskimäärin n. 4 m2 ja sisäkorkeus n.1,5 metriä.

Konekivääriaseman poikkileikkaus
Konekivääriaseman halkileikkaus. Oikealla ampumatarvikekomeron poikkileikkaus. Huomaa ampuma-aukon alapuolella oleva syvennys konekiväärin jalustaa varten. (Yksityiskohta  venäläisen insinöörikomennuskunnan mallipiirroksesta 1060, Museovirasto, rakennushistorian osaston arkisto)

Konekivääriaseman katot tuettiin rautakiskoilla ja peitettiin betonilla. Betonikaton paksuus oli n. 60 cm. Espoossa on jäännöksiä myös hirsikattoisesta asemasta (Toppelund, kohde XXXIV:13). Konekivääriasemaan käytiin sisään takaa oviaukosta, jossa on ilmeisesti ollut vain yksinkertainen puuovi. Joissakin kosteisiin paikkoihin rakennetuissa asemissa on ollut todennäköisesti puinen lattia, joka on ollut kuopan pohjaa korkeammalla (esim. Maununnevalla, kohteessa XXIII:2).

Konekivääriasema X:5
Konekivääriasema jyrkällä rinteellä Pihlajamäessä kohteessa X:5. (1982)

Lähes kaikista katetuista konekivääriasemista on katot räjäytetty irti. Vahvikkeena käytettyjä rautakiskoja kerättiin aikanaan talteen romurautana. Tuomarinkylän kartanon alueella on säilynyt yksi täysin ehjä rautakiskokattoinen asema kohteessa XV:1.

Vaikka perusratkaisultaan konekivääriasemat ovat kaikki samantapaisia, eroavat ne yksityiskohdiltaan toisistaan. Sodan loppuvaiheessa rakennettiin asemat kookkaammiksi ja vahvemmiksi. Rajakylässä kohteessa IV:3 on suurikokoinen konekivääriasema. Siitä on räjäytetty rautakiskot irti, mutta betonikatto on säilynyt ehjänä.

 

Edellinen sivu - Aloitussivu - Tuli- ja tähystysasemat sivu - Maarintamasivu - Seuraava sivu


© 2000