Ulommaisen linjan tykkipatterit

Krepost Sveaborgin meririntaman ulommaiseen linjaan kuuluivat lännestä alkaen seuraavat saaret: Pyöräsaari, Miessaari, Rysäkari, Katajaluoto, Harmaja, Kuivasaari, Isosaari, Santahaminan Itäniemen patterit, Itä-Villinki sekä mantereella sijaitseva Skatanniemi. Kaikki ulommaisen linjan patterit valmistuivat vasta ensimmäisen maailmansodan aikana. Rakennusmateriaalina käytettiin betonia. Tykit sijoitettiin betonisille perustoille avoasemiin 20 - 30 metrin välein ilman selkäsuojausta. Tykkiaseman rintasuojan seinässä oli ampumatarvikekomerot ensimmäisiä laukauksia varten sekä ammushisseille johtavat luukut.

Itä-villingin 254 mm:n patteri
Itä-Villingin 254 mm:n tykkipatteri. (1983)

Pattereiden tykkiasemat sijoitettiin viivasuorasti samalle linjalle ja maastosta riippumatta samalle korkeudelle. Ainoastaan Miessaaressa ja Rysäkarilla on otettu huomioon maaston korkeuserot. Patterit sijoitettiin yleensä saarien korkeimmille kohdille ja ne erottuivat hyvin mereltä. Naamioimiseen ei kiinnitetty huomiota. Jokainen Helsingin edustan pattereista on yksilö, vaikka rakentamisessa olisi voitu käyttää kahta - kolmea perusmallia. Patterit eroavat toisistaan mm. kellariratkaisuissa.

Isosaaren 254(B) patteri
Pohjapiirros Isosaaren 254 mm:n patterista. Neljä tykkiasemaa ja niiden välissä olevat suojatilat. Patterin oikeassa päässä on pieni erillinen varasto. Vasemmasta reunasta alkaa betoninen valli, joka jatkuu seuraavalle patterille. Vallissa on betoninen mittaustorni. Suojatilojen sisäänkäynneille johtaa leveät luiskat.

Ammusvarastot ja suojatilat louhittiin tykkien väliin kallioon. Niiden kattona toimi patterin rintasuoja, jonka betonikaton paksuus oli kolmisen metriä. Suojatilojen katto tuettiin sisäpuolelta teräspalkeilla tai kaariraudoituksella. Ammukset nostettiin varastoista ylös tykeille käsikäyttöisillä ammushisseillä. Sodan loppuvaiheessa hissit suunniteltiin vaihtaa sähkökäyttöisiksi. Kellaritiloihin kuljettiin tykkien välissä sijaitsevia portaita tai leveitä ajoluiskia pitkin. Joillakin pattereilla portaikot on suojattu kaaripellistä valmistetuilla katoksilla. Tykkiasemien välien lisäksi suojatiloja rakennettiin myös pattereiden päätyihin.

Ammushissi
Käsikäyttöinen ammushissi Katajaluodossa.
Vasemman puoleisella nostotasolla on 254 mm:n

ammuksen kuljetusvaunu. (1984)

Pattereiden rintasuojien yhteyteen rakennettiin mittaus- ja komentopisteet. Nämä olivat vahvoja betonisia torneja, joiden katot oli vahvistettu teräspalkeilla. Lisäksi joillakin pattereilla on avonaisia tähystyspisteitä. Ulommaisen linjan kookkaiden pattereiden aseistuksena oli sodan loppuessa ainoastaan 254 mm:n merikanuunoita Durlacher-lavetilla tai 152 mm:n Canet-kanuunoita. Yksi Isosaaren pattereista sekä Itä-Villingin patteri oli alussa aseistettu 280 mm:n rannikkokanuunoilla mallia 1877. Sodan kuluessa edellä mainittujen pattereiden aseistus kuitenkin uudistettiin.

Harmajan 152 mm:n patteri
Harmajan 152 mm:n Canet patterin kaksi tykkiasemaa.
(Kuva: Suomenlinnan Rannikkorykmentin perinneyhdistys)

Meririntaman ulomman linjan patterit rakennettiin tavattomalla kiireellä. Siitä huolimatta rakennustyössä on kiinnitetty huomiota jopa esteettisiin yksityiskohtiin. Takorautakaiteisiin tehtiin koristeluja, Itä-Villingissä ammuskellariin johtavat porraskuilut aidattiin kettingillä, joka roikkui valkograniittisissa pilareissa. Miltei jokaisen patterin yhteyteen tehtiin pieni syvennys patterin ikonia varten. Ikonikomeron reunat koristeltiin usein kiveyksellä.

Ikonikomero Vil 254
Itä-Villingin patterin ikonikomero on
reunustettu punagraniittikiveyksellä. (1983)

Meririntaman patterit ovat säilyneet nykypäivään kohtalaisesti. Useiden pattereiden ulkoasua on jonkin verran muutettu vuosien varrella. Patterit ovat tarjonneet perustan uudenaikaisemmalle aseistukselle. Esimerkiksi Kuivasaaren patterin yhteen tykkiasemaan valmistui v.1935 kahden 305 mm:n kanuunan panssaritorni. Ainoastaan Vuosaaren Skatanniemen patteri on huonommassa kunnossa. Sen katosta on räjäytetty teräspalkit irti romuraudaksi. Suojatilojen seinät ja ampumatarvikekomerot ovat vaurioituneet, mutta betonikatto on säilynyt luhistumatta.

Tykinperusta Vuo 152
Vuosaaren Skatanniemen patterin 152 mm:n tykin perusta.
Taustalla ampumatarvikekomero ja aukot ammuskellariin. (1983)

Paria poikkeusta lukuun ottamatta meririntaman patterit sijaitsevat sotilasalueilla, jonne on maihinnousu kielletty.  Sen sijaan Vuosaaren Skatanniemen patteri sopii hyvin tutustumiskohteeksi, vaikka se onkin hieman vaurioitunut. 

  Kartta linnoituksen meririntamasta

  Meririntaman pattereiden aseistus

  Tykkien ominaisuudet

 

 

Edellinen sivu - Aloitussivu - Meririntamasivu - Seuraava sivu


© 2000